Silloin on kasvanut isoksi
kun uskaltaa
katsoa maailmaa
omilla silmillä
Maija Paavilainen

16.11.2012

Happiness Is Only Real When Shared


Onnellisuus, mikä tunne! Se tuntuu tällä hetkellä joka jäsenessä ja solussa. Ihanaa. :) Kaikki on hyvin, ei valittamista elämässä. Kerrankin jopa odottelen talvea ja joulua (on multa paljon), kohta lähetään muksujen kans käymään kellarissa ja haetaan vähän jouluvaloja ja joitain koristeita (ei kuitenkaan mitään ylijouluista :D), keitellään glögiä, rentoudutaan ja nautitaan perheen kesken!

Suurin tän hetken onnellisuuden lähde on ensi kesän suunnitelmat. Päivämäärän voin paljastaa, 6.7. ♥♥ Can't wait!! Arvaattekos jo mistä on kyse...? ;-) No meidän kirkkohäät, ja avioliiton siunaaminen. ♥ Myöhemmin siitä lisää... :-)

Noelpollukka on tänään 8kk jo! ♥ Aika on mennyt niin hurjan nopeasti! Vasta me ihmeteltiin Villen kanssa sitä pientä ryppyistä ihmistä siellä keskoskaapissa, joka oli niin hauras, ettei siihen saanut kunnolla edes koskea... ja tänään tämä poika on 8kk, painoa 7600g, pituutta vajaat 65cm, hammas suussa ja ryömi pienen pätkän tänään taaksepäin. :') Uskomatonta.

Huomenna juhlistetaan pienesti Noelia, koska on maailmanlaajuinen keskostenpäivä. Varmaan Villen äitin ja siskon (eli Noelin kummi) pyydän ainakin kakkukahveille, myöhemmin huomenna illasta tulee sylikummi Mira käväseen myöskin. :) Katsotaas keitä muita sitä sitten pyytäisi. :-)

Kävästiin tässä välissä tuolla varastossa niitä valoja ja muita ettimässä... hermot siellä vaan meni, tavaraa on ihan liikaa ja jouduin purkamaan kaiken pois sieltä kopperosta, että pääsin käsiksi siihen viimeiseen laatikkoon, jossa ei ollut oikein mitään sellaista mitä jo nyt viitsis laittaa. :-D No löytyipähän Nesen vanhoja vauvaleluja Noelille ja Neselle myös lisää legoja. :) Onpahan lapsoset ainakin tyytyväisiä!

Kohta tää blogi täyttyy sitten kaikesta häihinliittyvästä, nyt jo oon ihan "seonnut"... parissa päivässä. :-D Mutta kai sitä saakin iloita? Huomaa, että tätä oon todella halunnut aina, koska tässä parin päivän aikana ollaan saatu suunnitelmat etenemään jo hyvin, ja erittäin hyvällä mallilla onkin kaikki nyt! :) Kirkko varattu, juhlatiloja katseltu ja mielekkäät poimittu sieltä, vielä pitäis käydä toki paikanpäällä katsomassa myös... :-D Vieraslistaa saatu laadittua jo jonkin verran. Vähän tuottaa vaan päänvaivaa, että ketä sitä kutsuu. Koska realistisia täytyy olla, kaikkia ei vaan voi kutsua vaikka kuinka haluaisi. No sitten täytyy toivoa, ettei loukkaa ketään... vaikka toki me saadaan itse päättää keitä kutsutaan omiin häihimme. :) Väriteema on myös selvillä jo...

Tadaa, pinkkiä mustaa ja hopeeta. :) Vielä toki täytyy hioa toteutusta, en halua mitään yökerhomeininkiä värien puolesta. Toisaalta, onnistuneena on meiän makuun, ja tyylikäs myös.

Lapsoset on unilla ja itse voisin keitellä vähän lisää glögiä ja käpertyä peiton alle sohvalle katsomaan Sinkkuelämää-maratonia, "muutama" jakso vielä tulossa. :-D Eipähän tarvii keksimällä keksiä tekemistä tähän iltaan. :)

Palaillaan pian taas!

♥♥♥ Rakkauteni ♥♥♥


7.11.2012

Makeover On Its Way

Hei!

Tässä kotosalla ollessani, kun pitäis siivota iski yllättäen sitten kirjoitusinto (miten tää tietokone aina oikein huutaa mua luokseen?!).

Syksy alkaa olla loppusuoralla, talvi tekee tuloaan ja muhun on tarttunut kuntoiluinto, joka yleensä saapuu tähän talouteen vasta keväällä. No ei se mitään haittaa, mukavaa vaan, kun saa sitä lisämotivaatioita! Ja jos se nyt jatkuis ja pysyis mussa, niin mikäs sen mahtavampaa oliskaan! :-)

Viimeaikoina on myös ollut sellanen olo, että haluaisin tehdä kokonaan ulkoisen muutoksen itsessäni kuntoilun lisäksi. Haluan pitkän tukan ja tuskailen nyt, että uskallanko ottaa pidennyksiä enää, kun viimekerrasta ei ole kovinkaan hyviä muistoja. Tuolla kaapissa odottelis kyllä siskolta saadut ommelpidennykset, samat jotka mulla oli siis viimekeväänä. Väärän värisinä vaan, koska tuskailen myös hiusvärin kanssa. Jos olisin rohkea, vetäisin itseni täysin vaaleaksi. Siitä on meinaan niin pitkä aika, kun viimeeksi mut on nähty blondina. :-) Ja olishan sellanen superpitkä vaalea tukka aika ihana! Ja tummia raitoja joukkoon, niin olis mun makuun. Tosta väristä oon itseasiassa haaveillut jo ihan liian kauan, mutta jotenkin mulla on sellanen mielikuva, että sen (värin) kanssa pitää olla pitkät hiukset! :D Ei mulla siis lyhyt tukka ole, mutta vaatis vielä pidemmän.

No sitten täytyy alkaa värjäilee noita pidennyksiä, toivoa vaan sopii, että ne kestää vaalennuksen! Niitä on kyllä sen verta useasti jo värjäiltykin, että saas nähdä. Ja joku osaava saa laittaa ne mun päähän, ja kerrankin ihan kerralla! :D Siskon kanssa, kun ollaan laitettu niin aina on jääny puolitiehen, ekalla kerralla ei edes laitettu mulle loppuun niitä! :-D No onneks ne sillon oli vaan naamiaisia varten, että ei ihan maailmanlopun paikka kuitenkaan! ;-)

Mistäs muusta mä haaveilen... no ripsipidennyksistä! Mutta niitäkään en uskalla ottaa! :'D Mut tuntevat ihmiset tietää, että mun meikissä tärkeintä on ripset, jos ripset menee meikatessa "pilalle", eli ripsarit huonosti, on mun ilta pilalla. :-D Eli pelottaa siis omien ripsien puolesta, jos ne tippuu kaikki pois, hui! Pinnallista, mutta se on mulla se, mikä vaikuttaa eniten... "huono ripsipäivä". Tosin ne ripsipidennykset vie kyllä aikalailla rahaakin, kun täytyy huoltaa kuitenkin suht usein. Mutta saas nähdä, ehkä mä joku päivä rohkaistun. ;-)

Joulun odotus saa alkaa myös tässä perheessä kohta, ensi viikolla nimittäin. Tämä viikko on pyhitetty tuohon tulevaan sunnuntaihin, eli isänpäivään. Mitään suurempia suunnitelmia en oo vielä tehnyt, mutta jotain järkätään tottakai! Ja oman isän haudalla täytyy myös käydä. ♥

Nese odottaa joulua varmaan eniten meistä kaikista! Tiiättekö, kun postin mukana tulee niitä legendaarisia lelukirjoja/lehtiä jne? Nese ei oikein muuta oo tehnytkään, kun selaillut niitä ja MERKANNUT KYNÄLLÄ ne lelut, jotka hän joulupukilta haluaa! :'D Sit aina välillä tulee pyytää kynää multa, että saa merkkailla uusiin lehtisiin... IHANA! ♥♥ Eli pakko hommata jotain sieltä, niin on poitsu tyytyväinen. Noel ei tietenkään osaa vielä toivoa mitään saati merkkaillakaan, mutta hällä on niin reipas, ihana ja rakastava isoveikka, joka tuli näyttämään (merkattuina tottakai) mulle, että mitä se pikkuveli voisi haluta. :')

Mutta nyt on mun "tekosyyt" käytetty, enkä voi enää siirtää siivoamista, joten palailen tässä pikkuhiljaa imurin varteen takas ja alan puunaamaan paikkoja kuntoon! :)

Mukavia syys,- ja talvi-iltoja kaikille! ♥