Vanhuuttako?

Sain mahdollisuuden lähteä molempina päivinä viikonloppuna viihteelle, ja kiva homma, koska suunnitelmia olikin sitten. Perjantaina vietettiin rakkaan äitini syntymäpäivää, laittauduttiin, juotiin sidukkaa ja lähdettiin Flamingoon syömään. Enpä voi suositella Amarilloa kenellekään, toinen kerta, kun siellä kävin, ja toinen kerta, kun sai lähettää ruoan takaisin sen kylmyyden vuoksi. No, oli se sitten kuumana ihan hyvää. :-) Siihen päälle vielä ylimakeat juustokakut. Hyi, vieläkin tekee pahaa, kun sitä ajattelee! :-D Lähdettiin sieltä sitten takaisin äitin kämpille. Vielä vähän laittautumista ja muuten vaan jutustelua. Äiti jäi kotiin, koska hänellä oli aamulla lento Sveitsiin.

Emma ja minä jatkettiin siitä K5:seen (♥), mutta fiilistä ei löytynyt kummaltakaan. Outoa, etenkin Emmalta. No, mentiin kuitenkin sisään ja yritettiin kalastella fiilistä. Ajateltiin, että se tulee sieltä jossain vaiheessa. Eipä tullu ei. :) Varmaan illan ainut hauska juttu oli se, kun tultiin sisään, tanssilattialla tanssi aikalailla isohko tummaihoinen nainen, housujen vetskari auki, todella kovassa humalatilassa. Ei siitä kauaakaan, kun mentiin Emman kanssa vessaan, minä ensimmäisenä sisään, ja huomasin kuinka tämä kyseinen nainen istuu vessassa, jossa EI OLE OVEA! :-D Nami, nami, kaikki vilkku oikein kunnolla. No, Emma meni pissalle ja minä odottelin. Sitten tää nainen tulee mun luokse ja sanoo: "Tohon vessaan ei kannata mennä, siin ei oo ovee." AIJAA! Nytkö sen tajusit. :-D

Reilusti ennen pilkkua lähdettiin kotiin päin, mitä sitä turhaan tuhlaamaan rahojansa, kun ei ollut edes kivaa!

Lauantai koitti ja alettiin Nesen kanssa valmistautua Bean 1-vuotissynttäreille. Mentiin sinne ja voi, kuinka Nese tykkäs, kun siellä oli niin paljon lapsia! :'-) Ja äitikin tykkäs, kun oli mammaseuraa! ;-)
Oltiin siellä aikamme ja lähdettiin kaupan kautta kotiin. Pakkailin Even ja mun iltamaa varten tavaroitani ja pian siitä sitten lähdinkin Klaukkalaa kohti. Matkalla bussipysäkille huomasin auton, jossa oli jäänyt ikkuna auki. Päätin sitten selvittää autonomistajan numeron ja ilmoittaa hänelle siitä. Ja kylläpä hän siitä ilahtuikin! Soitti heti perään, että haluaa antaa minulle kirjan palkkioksi vaivannäöstä. Mikäs siinä. :-) Ajattelin aluksi, että ei hyiyöks kirja, kun en lue paljoa, mutta tästä kyseisestä tykkäsinkin. Palaan siihen myöhemmin.

Saavuin Klaukkalaan, oltiin vaan hetki Even luona ja vietiin sitten Mio (kummipoikani mun ♥) hoitoon. Sen jälkeen alettiinkin sitten valmistautua ja aloittelemaan. No, taas jouduin kalastelemaan sitä fiilistä! Ajattelin, että nyt on joku "vanhuus" iskeny, kun ei jaksa enää! Ja voihan se sitä ollakin, onneksi tosin voitin sen erän vanhuuden kanssa ja sainkin sen fiiliksen sieltä! :-)
Ennen puoltayötä lähdettiin baariin ja sielläkin oli kivaa, todella hyvää musiikkia, tanssia, karaokea, kaikkea kivaa! Siihen asti, kunnes mulle iski ihan tajuton vatsakipu! Se lamautti aikalailla ja lähdettiinkin jo kahden aikoihin Evelle päin. Tietty pizzerian kautta. ;-) Ja kuinkas ollakaan, mähän tunsin kyseiset herrat, jotka siellä väänsi pizzaa! Joten, ilmaiset pizzat meille ja vielä limu "kaupanpäälle", kyllä kelpas! Syötiin ja mentiin nukkumaan.

Sunnuntaina kävin Tiinaa moikkaamassa Myyrmannissa, ja kaupassa myös. Sellainen perussunnuntaipäivä.
Hetken kotona ollessani ovikello soi ja minulle tuotiin se kirja, josta aiemmin jo mainitsin. No huomasin, että tämä kirjahan kertoo tästä kyseisestä henkilöstä, kenen autosta ilmoitin. Kivaa! Iiro Viinanen, Esko Ahon hallituksen valtiovarainministeri. :-) Ja mitä tosta nyt olen lukenut, niin ihan kivaa luettavaa se on! Tai sitten vaan innostuin lukemisesta. ;-) Katsotaan... (Risto Uimonen - Iiro Viinanen henkilökuva / kirjan kirjoittaja - nimi)

Tänään meinasin saada "paskahalvauksen" aamulla, kun heräsin eikä Sami ollu mun vieressä. Ajattelin, että ehkä se on antamassa Neselle maitoa, kun Nese itki huoneessaan, kävin kattoo ja ei, ei näkyny siellä ja aloin todella ihmetellä, että mihin ihmeeseen se on oikeen mennyt... kunnes tajusin, että tänään on maanantai, sehän on töissä! :)

Kohta lähden Nesen ja Ismon kanssa käppäilee ulos, mahtava ilma! Mukavaa päivää teille kaikille! :-)

5 tuntia pelkkää hengailua

5 tuntia jaksettiin siis vaan olla Myyrmannissa tänään. :-D kierreltiin liikkeitä ja käytiin välillä syömässä ja sen sellasta, ei mitään ihmeellistä siis. Kunnon teiniolo oli. ;-D Löysin TARJOUSTALOSTA aivan ihanat aurinkolasit! Ja mikäs muukaan "kuosi", kuin leopardi. Oon ihan hurahtanu! Tässä kuva ja enempää en jaksa kirjoittaa, koska oon aika väsynyt tosta hengailusta. Yllättävän raskasta puuhaa toi oleminen! Joten, hyvää yötä kaikille, jotka tänne nyt eksyy. :)

Pimeetä.

Onpa masentavat kelit ollu nyt! Ihan kiva, että on satanu, ja ilma vähän puhdistunu kaikenmoisista pölyistä, mutta ei tarttis montaa päivää olla näin harmaata.

Tosiaan ollaan nyt se parisen viikkoa oltu ulkona lasten kanssa monta, monta tuntia päivässä, joka päivä, joten pieni shokki Neselle tää, ettei ihan niin paljoa vietetäkään aikaa ulkona. No, tänään sitten päätin, ettei ainakaan neljän seinän sisälle kotiin jäädä, joten mentiin Myyrmanniin Tiinan ja Amyn kanssa kaffeilemaan (kumpikaan ei juo ees kahvia, hah :-D).
Mukaan siltä "kahvireissulta" tarttui uusi vihreä päiväpeitto, helmalakana sänkyyn (en olis muuten ikinä kuvitellu, että ne ihan noin kalliita on..), ihanan vihreä muotoon ommeltu lakana, 2 Frendit tuotantokautta (joiden hinta yhteensä vaan 20e). Ja syötiin paljon, joten hyvästi dieetti! :-D

Oltiin Anttilassa kiertelemässä ja siellä alkoi soimaan eräs kappale, jota soitettiin erittäin paljon Turkissa vuonna 2008, kun satuttiin juurikin Tiinan kanssa sinne samaan aikaan. Molemmille tuli superikävä sinne ja kipastiin heti kirjastoon kattelee äkkilähtöjä koneelta. :-D Menin Ruotsin matkatoimistosta kattoo minkänhintasia matkoja löytyi, niin HUH voin vaan sanoa, 120e oli matka sinne Turkkiin. Että, taidankin tästä lähtien mennä aina Ruotsin kautta. :-) Mutta siis, ei olla nyt menossa, kunhan haaveiltiin. Ehkä sitä pääsee jossain vaiheessa... ;-)

Odotan ensi viikon keskiviikkoa ihan superinnolla! Mennään mun hyvän ystävän Sofian kanssa Sinkkuelämää 2 ensi-iltaan. Mennään päivänäytökseen, sieltä lähdetään Espooseen, josta mun sisko bongas joku aika sitten baarin, jossa myydään EFEStä, eli maailman parasta (turkkilaista) kaljaa. Sinne mennään syömään ja juomaan parit kaljat. Sieltä varmaan sitten takaisin Helsinkiin ja jonnekin tanssipaikkaan. Tulee varmasti ihan mahtava ilta! :-)

Soitin tänään sille meediolle. Ei saatu Even kanssa yhteistä aikaa, koska se kuulemma häiritsee aina sen vuorossa olevan ihmisen istuntoa. Mutta, itse sain kuitenkin nyt ajan varattua. Eli 16.6. klo 12 menen sinne. Jännittää vähän, ihan innolla kuitenkin odotan.

Nyt alan tekee jotain ruokaa tolle mun lapsoselleni, ihan ekaks vaihdan kuitenkin lemuavan kakkavaipan. :-) hyvää illanjatkoa!

Elämän suruja ja mukavuuksia

Eilen puhuttiin Säteen kanssa siitä, kuinka ärsyttäviä monet teinit osaa olla, kun ne luulee olevansa niin aikuisia ja tietävänsä elämästä kaiken. Itsekin olen vielä nuori (ensi kuussa 22v), mutta pienessä elämässäni paljon kokenut ja sen myötä oppinut. Toki sitä on itsekin ollut joskus todella naiivi jne, mutta voin kyllä ihan käsi sydämellä sanoa, etten todella oo koskaan ollut niin "paha", kuin tää nykynuoriso (okei kuulostan joltain vanhukselta :-D).
Jotenkin oman lapsen ja isän menetyksen myötä on oppinut arvostamaan elämää ihan uudella tavalla. Ja tietenkin Nesen, terveen ja elävän lapsen kautta myöskin. Ei sitä jaksa ihan pikkuasioita murehtia samalla tavalla, kuin ennen ja sitten vastapainona pikkuasiat saattaa olla suuria ilon tuojia tänä päivänä.

Oltiin tuossa pari päivää sitten rannalla mammakavereiden ja lasten kanssa. Ja voi, kuinka sitä itsekin riemastuu lapsen ilosta ja onnesta! Olispa koko kesä ihanan lämmin, että pääsis viemään lapsosia useesti rantsulle. Kyllä oli iloinen mieli päivän päätteeksi sekä äitillä että Nessukalla. Etenkin jälkimmäisellä. Kuva mamin omasta rantajellonasta! ♥

Nyt viimepäivinä iskä on hiipiny paljon mun mieleen ja ikävä kasvaa kokoajan. Haluaisin pystyä halaamaan sitä niin kovaa, mutta se ei vaan oo enää mahdollista. Itkettää, surettaa, suututtaa ja raivostuttaa. Miks just mun iskän piti kuolla? Miks just flunssan aiheuttamaan verenmyrkytykseen... ei mitään järkeä! Ja niin nuorena. Paljon olis mun iskällä♥ ollu vielä elämää elettävänä.
Lohtua mulle tuo kumminkin mun usko siihen, että me tavataan vielä. Ei, en ole jeesustelija, vaan uskon siihen, ettei elämä lopu kuolemaan, henkimaailmaan. Mun äiti ja sisko on nyt molemmat käyneet meedioilla ja pakkohan se uskoa niiden asioiden jälkeen, mitä sieltä kuulivat. Ja täähän johtaa siihen, että aion itsekin varata ajan. Heti huomenna. Yritän saada "yhteisajan" mulle ja mun hyvälle ystävälle Evelle, jonka ystävä menehtyi hiljattain. (Suurimmat pahoitteluni rakas ystävä. ♥) Toivottavasti onnistuis sillä halutaan molemmat olla toistemme tukena hetkenä, joka varmasti tuo lohtua, mutta myös paljon itkua ja ikävää. Huomenna nähdään sitten onnistuuko. Pitäkääs peukut ja varpaat kohti kattoa.

Yön pikkutunteina onkin mukavaa...

...tosin väsyttää ihan hullun paljon, ja silti on pakko valvoa. Ja laittaa vielä kuvia meidän viimepäivien ostoksista. ;-) Ostin Neselle kesäsandaalit, söpöt merihenkiset. Vähän isot vielä, mutta ei kai sen niin väliä. Nopeestihan noi lapsukaiset kasvaa. :-) Ostin Nessukalle myös lippiksen... siinä kans kivan merihenkinen toi "niskasuojus", tai toi teksti tollanen kiva. Suostuis vaan vielä pitämään sen päässä. :-D
Ja sitten, ah! Ehkä upeimmat kengät ikinä! En malta odottaa, että saan noi jalkaani!
Piti vielä illalla hemmotella itteeni (ja Samia, joka ei tosin suostunu syömään) tekemällä suklaamuffinsseja. Maizenalta on tullu uusia valmistaikinoita, päätin kokeilla, kun oli kaupassa ainakin niin suussasulavan hyvää. Lisäksi sain kaupanpäällisiksi supersuloiset limenvihreät silikonimuffinssivuoat. Ja tosiaan, normaalistihan tekisin taikinan itse, mut pakko oli kokeilla! :-D Ja nami, hyvää on.

Nyt täytyy rientää untenmaille, jos sais edes muutaman tunnin unta. Unimasa tulethan pian täälläkin käymään! ;-)

Lupaus on aina lupaus

Joo, kuulin siis, että nyt on luvattu ennätyslämmintä kesää. Ja tosiaan, lupaus on aina lupaus, joka tulee pitää! Luotan nyt siis Pekka Poutaan (vaik Sami sano, ettei kannata siihen uskoo) täysillä, paree olis, ettei se petä mun luottamusta! :-D Nomutta toivottavasti tuliskin ihan tosi kuuma kesä, ei haittais mua yhtään! Viihdyn niin hyvin tuolla pihalla lämmössä, ja mikäs sen mukavempaa, kun saa kivan rusketuksenki matkaan! :-)

Tänään kylvetettiin Nese parvekkeella, ja voi että se tykkäs! Oli ihan innosta piukeena ja naurua riitti! Myös tossa on syy, miksi saa lämpöset kelit jatkua, ei kylmällä voi kylvettää toista missään partsilla! :-D Tässä pari kuvaa mun rakkaasta pojasta ja kivasta kylpyhetkestä ♥

Blöndeeeei

Tänään sain sitten sellasen "kesätukka"-vimman. Mun oli ihan pakko saada nyt jotain uutta tähän päähän ja päätin käyttää 50e (!!!) blondausaineisiin. Jeps, todella fiksua. Tai oishan se voinut olla ihan fiksu veto, JOS näistä olis tullu blondit. Mutta tollanen kelta-oranssi sekoitus ei nyt ihan vaan ole mun juttu.
Kaikenlisäksi mua sattu ihan tajuttomasti toi värjäys. Pää oli ihan tulessa ja niska (ja päänahka myös) kutisi jajaja kaikkea epämukavaa. Oon joskus huomannu, että oon vähän allerginen noille aineille, mut en anna sen koskaan häiritä. Ainahan sitä pitää vähän kärsiä kauneudesta. ;-) nojoo.. oiskin ollut kaunis lopputulos. :-D Kiitos jokatapauksessa Tiinalle tuhannesti värjäysavusta! ♥ ja punkkulasillisesta! Teki terää. :-)
Joku päivä hipsin tässä sitten Evemamin luo, joka saa tehdä jotain mun päälle. Ehkä se osaa luoda mulle juuri sellaisen kesätukan, jonka mä haluan.

Onnea Meerille, Kuuralle ja varmasti ylpeälle isoveljelle, Kasperille ♥

Tuhannesti onnea teille rakkaat perheenlisäyksestä! ♥ Kyllä se pieniherra sieltä tuli, vaikka haluskin pitää meitä kaikkia hieman jännityksessä! :'-) Toivottavasti pääsee pian teitä kaikkia moikkaamaan!

Rakkaudella Jenni, Sami, Nese ja Ismo

Vielä piti lisätä yksi kuva...

Lapseni Nese Ismo-koiran kanssa, ottavat vähän lepoa leikin lomassa. :-) sööttiä ♥

Blaah...

Ei me vieläkään päästy Ikeaan asti... ottaa päähän, koska oon niin "mulle kaikki nyt ja heti"-ihminen näissä asioissa. Nyt, kun se sisustusfiilis on korkeimmillaan, haluisin tehdä kaiken valmiiksi ihan nyt heti sitten. Nomutta, kai mä nyt jaksan odottaa ens viikkoon, pakkohan se on. ;-)

Tapahtuispa jotain kivaa pian. Viikonloppu oli aika tylsähkö, taino perjantaina oli kyllä mukavaa, mutta noin muuten. Koko ajan sellanen odottava olo, et "joko, joko?!". En tosin tiedä mitä odotan. :-D Kaipa sieltä jotain hauskaa on tulossa.

Mun ihana lapsoseni nukkui ihan mahtiunet viimeyönä! Eilen illalla meni nukkumaan ennen 21 ja heräs vähän vajaa 11 aamulla, eikä kertaakaan heränny yöllä! Jejei! Oisin saanu todella hyvät yöunet, ellen olis joutunut odottaa Samia töistä, joka antoi avaimensa mulle, koska itse unohdin omani kotiin. Kyllä mä sitten joskus 2 aikoihin olin nukahtanu... onneks heräsin sen soittoon. =)

Nyt piakoin nukkumaan, jotta jaksaa taas aamulla reippailla, ja TAAS lähteä pikniköimään mammojen ja vauvojen kera.

Mikä mahtisää ♥

En voi olla hehkuttamatta tätä aivan upeeta säätä! Nautin niiiiin paljon tosta, että voi olla ulkona noinkin paljon, ihanaa! Oltiin tänään koko päivä taas piknikillä mammojen ja "vauvojen", eli yks vauva ja axu ja nese :-D, kanssa. Tää mamma sai vähän väriäkin jo, kivaa! Vaikka ens viikolle onkin jo luvattu huonompaa ja kylmempää säätä, niin toivontoivonTOIVON, että nää kelit jatkuis koko kesän läpi! IHANAA! ;-D

Aurinko paistaa, ja vettä sataa, taitaa tulla kesä...

Aikamoiset säät on saatu tännekin, vihdoin! Eilinen päivä oltiin mammakavereiden ja vauvojen kanssa piknikillä, lapset oli kiltisti, aurinko paistoi, hyvää ruokaa ja ihana seura. Ihan mahtavaa siis. Toivon mukaan nää kelit jatkuis, nautin niin kovasti tosta kesäisestä säästä!

Myös se Ikea-reissu jäi sitten tekemättä, onneks pääsen sinne lauantaina. Odotan hirmusen paljon, että sais alottaa tän kämpän sisustamisen! Ei viihdytä täällä nyt oikeastaan yhtään, joten ihan mukava tehdä tästä ihan kunnolla KOTI. Ja ihanaa vihdoin päästä toteuttamaan omia ideoita, joita oonki viljelly tässä pidemmän aikaa. :-)

Nyt Ismonen pihalle ja sitten nukkumaan, että jaksaa taas herätä pirteänä aamulla hommiin.

Upea viikonalku.

Vihdoin elämä alkaa voittamaan. Iskän kuoleman jälkeen mulla on ollut todella saamaton olo, kaiken suhteen oikeastaan. Mutta, nyt tää viikko on ollu erilainen, ku muut. Kiva, kun on paljon pirteempi olokin.

Eilen Jonna tuli Torniosta käymään. Ollaan tutustuttu IRC-Galleriassa ja nyt tavattiin ensimmäistä kertaa "livenä". Hyvin tullaan toimeen jne, sen kyllä tiesinkin jo.
Eilinen päivä meni ihan täällä meidän luona kotosalla, leikittiin Nesen (mun poika) ja Ismon (koira) kanssa. Illasta vietiin Ismo vielä pitkälle lenkille, käytiin koirapuistossa vähän juoksuttamassa ja väsyttämässä sitä... no, loppujenlopuks siinä väsyneinä oltiinkin me ja koirassa riitti energiaa vielä vaikka muille jakaa. Välillä vähän rasittavaa, mutta onhan se kyllä kiva, että on joku syy, miksi on itsekin pakko lähtee tonne ulos kunnolla "riehuu".

Tänään (noniin, tarkkoja jos ollaan, niin eilen) herättiin erittäin väsyneinä, alettiin laittautua ja valmistauduttiin Helsinkiin lähtöön. Lähdettiin meiltä siinä sitten aika kiireellä ja heti, kun Jonna oli laittanu oven kiinni, tajusin että unohdin oman kaulahuivin (oli kylmä!), laukun (sekä rahat ym.), Nesen pipon sekä hanskat ja ne tärkeimmät, eli AVAIMET. Siinä sitä sitten oltiin ja pyöriteltiin sormia. No, onneks Sami (ukkoni mun) oli tulossa töistä suoraan kotiin, niin päästiin sitten Helsinki-reissun jälkeen hyvin sisään. Loistopäivä! :)

Jonna meni kaverinsa kanssa leffaan ja sen luokse myös yöksi. Itse tulin just Ismon kanssa koirapuistosta. Ja nyt odottelen innolla huomista, mennään Ikeaan, pääsee vähän hakee uutta tavaraa kotiin. Vihdoin pääsee sisustaa kotia, sitä oon odottanu jo kauan! Piristää sekin mieltä. :)

Mutta nyt nukkumaan. Koitan huomenna ottaa sitten kuvia tästä kämpästä.

"Elämä ei lopu kuolemaan..."

Näin kirjoitti Marjatta-mummini 80-luvulla kirjeessä omalle siskolleen. Oli saanut sydänkohtauksen ja ollut hetken 'kuolleena'. Tämän pienen hetken aikana hän oli nähnyt omat vanhempansa kädet ojossa vastassa. Kertoi myös, että siellä oli ihanaa, ja ettei hän enää pelkäisi kuolemaa.

Isäni kuoleman jälkeen löydettiin kyseinen kirje meidän vanhojen valokuvien keskeltä. Aikaisemminkin on sitä kirjettä tullut katseltua, ei koskaan kuitenkaan luettua. Nyt se luettiin. Kirjeen sisältö vahvisti kaikille meille sen, mihin ollaan aina uskottu. Ja jonkinlaista helpotusta toi meidän perheelle. Äiti näkee vielä rakkaan aviomiehensä, me sisarusten kanssa rakkaan isämme, meidän lapsemme isoisänsä, sukulaiset, ystävät jne.

Iskän kuoleman ensimmäisenä iltana tapahtui jo jotain outoa. Oltiin kaikki siellä 'porukoilla' ja äiti halus katsoa TV:stä jotain, mutta mikään kanava ei toiminut. Menin siihen auttamaan ja huomasin, että jokaisella kanavalla näkyy yksi juttu. Päivämäärä; Pe 2.1.1970.

Ei me vieläkään tiedetä, onko juuri tuona päivänä jotain tapahtunut. Mutta kuitenkin. Aamulla TV toimi taas moitteettomasti.

Aprillipäivänä aina hyvin toiminut mikro sanoi itsensä irti sekä alle viikon vanha lamppu. Mutta vain aprillipäivän ajaksi. Seuraavana päivänä, ihan normaalitoiminta taas.

Siitä joitakin päiviä eteenpäin äiti imuroi veljeni Joonan huonetta, kun hänelle tuli puhelu, johon hän vastasi jättäen imurin päälle. Itse olin keittiössä syömässä, kun imuri yhtäkkiä sammui itsestään. No ajattelin, että ehkä siinä on jonkinlainen ajastin, että sammuu itsestään hetken päästä. Äiti palas imuroimaan, mutta imuri ei enää käynnistynytkään. Äiti jätti sen siihen (varmaan aavisti, että jotain taas sattuu), kunnes tunnin päästä imuri meni itsestään päälle.

Myös eräänä päivänä Joonan huonetta siivoessaan, oli TV-tasolta tippunut n. 25kg painoinen televisio.

Viime viikolla peili tippui seinältä, joka on sekin vuosia jo pysynyt siinä kiinni. Voihan se olla sattumaa, mutta itse en usko niin.

Äitini on ollut aika pulassa kaikkien paperihommien,- ja laskujen kanssa, osa on ollut hukassa hetken ja yhtäkkiä onkin löytynyt ihan nenän edestä. Itse olen huomannut, että tavarat on siirtyneet. Itsestään tai ei, mutta kenenkään siirtoa en ole itse huomannut.

Nyt juttelin Facebookissa veljeni kanssa. Hän kertoi, että hänen huoneensa ovi oli alkanut hiljalleen heilua ja mennyt hitaasti itsestään kiinni. Joona oli tässä välissä käynyt tupakalla ja takaisintullessaan oli jättänyt huoneenoven auki. No, ovi oli taas alkanut heilumaan edestaas. Käskin häntä kysymään "iskä oletko täällä?". Kysyi ja ovi jatkoi heilumista. Jonkin ajan päästä loppui ja Joona huudahti "iskä!", ja ovi alkoi taas heilumaan.

Itse olen 100% varma, että iskä kävi siellä kuopustaan ja ainoaa poikaansa moikkaamassa. ♥

Äiti kävi viime viikolla meediolla. Kyllä se iskä oli siellä sitten käynyt/näkynyt. Siellä kerrottiin, että iskällä on meitä ihan tajuttoman ikävä fyysisesti, elikä haluaisi olla täällä ihan konkreettisesti. Siellä on kuitenkin kuulemma hyvä olla. Siellä ne oli halailleet toisiaan Marjatta-mummin kanssa. Sieltä oli lähetetty paljon kukkia tännepäin jonkin juhlapäivän vuoksi. Ajateltiin, että varmaan iskän ja äitin 30-vuotishääpäivän takia. Iskä oli myös huolissaan musta, koska olen rakentanut ympärilleni "muurin". Kerrottiin myös, että hän aikoo auttaa minua sen rikkomisessa. Tämä meedio myös kertoi, että iskä on noiden sähkölaitteiden toimimattomuuden takana.
Äitin isä, mun ukkini, oli kiitellyt, että lapselle on annettu hänen nimensä (Armas, Neselle), kuulemma suuri kunnianosoitus, ja heillä tulee aina olemaan jonkinlainen yhteys. Kesällä kuulemma helpottaa, näkyi iso porukka ja paljon naurua, viittasi varmaankin tulevaan Turkin-matkaan.

En nyt muista itkultani mitä muuta siellä oli kerrottu, mutta ihan mielettömiä asioita!

Mulla on todella kova surutyö käynnissä. Yritän olla vahva ja olla äitin tukena, mutta pikkuhiljaa alkaa oma murentuminen olla käsillä. Jokatapauksessa mua itseäni lohduttaa tieto siitä, että iskä on meidän luona koko ajan (oli asia, joka muuten myös kerrottiin siellä) ja se, että mä todella vielä näen MUN ISKÄN! <3

http://www.youtube.com/watch?v=wKiwiNzoWww

"Luokses leijan, jonka lähetin yli vuorten
Tuuli kuljettaa, tuuli kuljettaa
Luokses kauniit ajatukset mun yli vuorten
Tuuli tuoda saa, tuuli tuoda saa

~Näin leijoihin kultaisiin kirjoitan
Kauneimman tän lauseen
Kun kanteen taivaan leija nousee
Sen nähdä saan~

Kansat kaikki lukea nyt näin yli vuorten
Rakkautemme saa, rakkautemme saa
Päivän paisteen paperisen näin yli vuorten
Tuuli kuljettaa, tuuli kuljettaa"

Kirka - Leijat (iskän lempikappale, kappale, jonka aikana hänen sydämensä lakkasi lyömästä)

Iskä, tiedä se, että mä rakastan sua aina. En olis voinut parempaa isää toivoa! Mulla on niin tyhjä olo nyt, enkä tiedä mitä tehdä. Ei ole enää sun apua suunnannäyttäjänä. Olit mulle, kuin vuori, niin tukeva ja vahva. Lepää rauhassa maailman paras iskä. ♥ Vielä me tavataan! Ja pidä huolta Ericasta. <3

Heheei

Noniin, vihdoin sain aikaseks aloittaa oman blogin, eihän sitä oo yritetty, kuin reilut kolme vuotta. Jeesjees.
Elikä mä olen tällainen 21-vuotias nuori äippä Vantaalta, kirjoittelen kaikista arjen ja juhlan asioista tänne, mitä nyt milloinkin mieleen tulee. Aloitan nyt laittamalla yhden erittäin tärkeän tekstin mulle itselleni tänne. Toivottavasti viihdytte lukemassa meidän elämästä. :-)