Tänään koitti kauan odotettu päivä ja pääsin vihdoin meediolle, Irene Nadenille. Oli niin hyvä istunto, ettei sanat riitä kertomaan! Ensimmäistä kertaa kävin ja ei todellakaan jää viimeiseksi. Suosittelen kaikille, etenkin niille, keillä on jokin tietty syy käydä, esim läheisen kuolema. Antoi mulle niin paljon voimia jaksaa! Ja ei ollut paha hinta edes, 50e. Halvimmasta päästä ainakin.
Ihan ensimmäisenä Irene kertoi, että äitini äiti, mummini, on odottanut tätä tapaamista pitkään. Hän tuli paikalle Erica kainalossa (esikoiseni, menehtyi 2 päivän iässä). Oli kovin iloinen siitä, että saavuin paikalle. Kertoi, että on kuullut mun ajatukset siitä, että Erica olisi meidän oma pieni enkelimme. Ja tämän vuoksi hänelle on tehty paperiset enkelinsiivet symbolisoimaan sitä, että hän on täällä mulle enkelinä.
Mummi oli kovin tyytyväinen mun henkiseen kehitykseen. Se on alkanut silloin, kun ensimmäinen raskaus alkoi. Siitä hetkestä aloitin henkisen muutoksen, ja tiedän sen itsekin. Muutuin "eri ihmiseksi", aikuiseksi. Hän on kovin onnellinen ja ylpeä tästä. Hän vertaili paljon 'vanhaa' ja 'nykyistä' mua, ja oli ylpeä siitä, että osaan olla oma itseni. Mulla on hyvä ote elämään, sekä olen vastuullinen. Kuljen jalat maassa, mutta pää pilvissä. Niin totta tämäkin. :-) Kertoi myös, että mua on kiva katsella, kun ajattelen aina muita ensiksi. En laita itseäni etusijalle.
Hän lähetti Neselle paljon värikyniä, symboloidakseen sitä, että hän on luova ihminen. Sanoi myös, että Nesen nimessä on jotain erikoista. Selitin sen, että oikea nimi hänellä on Samiel, mutta kutsumme häntä edelleen "työnimellä" eli Nestoriksi, Neseksi. Tarkoitti tätä sekä jotain historiallista. Ja silloin mun mieleen tuli Nesen toinen nimi, Armas, joka on mun vaarin nimestä otettu. Ja tämä oli se päätarkoitus tässä. Vaari tuli myös paikalle ja kiitti kovasti siitä, että tämä nimi on annettu.
Irene näki Y:n mallisen haarautuman, joka tarkoitti mun pähkäilyjä siitä, menenkö takaisin töihin vai jäänkö vielä kotiin Nesen kanssa. Mummi sanoi antavansa voimia päätöksentekoon, kallistui itse kotiinjäämisen kannalle, jotta saan muodostaa lisää sidettä Neseen. Ja sitä mä haluisinkin, mutta rahatilannehan sen näyttää. :-)
Irene näki Ericalla lelun, pehmolelun. Sanoi, että on sellainen lelu, joka on annettu Ericalle vielä hänen ollessa elossa. Ja joka on laitettu arkkuun. Erica on ottanut sen henkimaailmaan mukaan, koska se ei ollut mikä tahansa lelu, vaan täynnä rakkautta oleva lahja. Oli tänään paikalla, koska halusi erityisesti kiittää tästä pehmolelusta.
Iskä tuli tässä vaiheessa paikalle. Kertoi, että hänen oli ollut hyvä siirtyä henkimaailman puolelle tietäen, että meidän välit on kunnossa. Riideltiin jatkuvasti joskus sillon, kun olin itse vielä teini. Viime vuosina meidän välille syntyi erityinen side, kuin meidät olisi yhdistänyt imukuppi. Irene sanoi, että oon tainnu olla enempi äidin tyttö aina, paikkansa pitää tämäkin. Iskä oli kovin iloinen ja onnellinen äitin ja mun välisestä siteestä.
Iskä toi kokkaamisen esille, joka oli hänelle aina tärkeää. Kertoi olevansa erittäin tyytyväinen siihen, että kokkailen itsekin nykyään. Kannusti hankkimaan kokin paperitkin. Mutta sanoi olevansa silti minkätahansa opiskelun tukena. Irene sanoi, että mulla on motivaatio muuttunut opiskelun suhteen, taas paikkansa pitävä "väite". :-)
Iskää oli siinä naurattanut, kun se oli miettiny meiän yhteistä historiaa. Sitä, kuinka paljon me otettiin yhteen. Mutta nyt iskä on ymmärtäny sen kunnolla miks näin oli; me ollaan niin samanlaisia persoonia. Yhtä itsepäisiä molemmat. :-)
Irene sai jossain vaiheessa tunteen siitä, että mummi vie hänet Tiimariin. Kysyi sitten käynkö useinkin siellä... juu kyllä. :-D Mummi sanoi kulkevansa mun vierellä Tiimarissa ja tykkää siitä, etten ole sellainen ihminen, joka näkee vaikka lasin ja ostaa sen, vaan pysähtelen siellä kaupassa ja pohdiskelen mitä voin mistäkin tuotteesta tehdä. Mun pitää jatkaa mun luovuutta, mummi sanoi toimivansa mulle muusana.
Tässä vaiheessa Irene kysyi, onko mulla jotain kokkauspaikkaa ulkona, jonka haluaisin saada valmiiksi. Ja löytyyhän sellainen mökiltä. Grillikatos, jonka rakentamisen iskä aloitti joskus 90-luvulla. Ja tämän iskä tiesi ja haluaa myös saada sen valmiiksi. Käski mun lähettää sisaruksilleen sellaisia terveisiä, että se pitää rakentaa valmiiksi. :-) Hän aikoo olla meille kaikille tukihenkilönä.
Iskä kertoi, että auto, joka oli hänen, on tällä hetkellä Joonalle (mun pikkuveljelle) erittäin tärkeä, toimii eräänlaisena "kotipsykologina". Samaa sanoi mun kohdalla Pepsistä, meidän iki-ihanasta hauvasta. Kertoi, että miettii paljon Pepsiä ja tulee iloiseksi siitä.
Painotti sitä, että mun pitää opiskella kieliä, pitää kielitaitoa yllä, koska mulla on tarvittava osaaminen siihen. En saa ajatella, että Hanna (mun isosisko) olisi mua parempi tai tärkeempi tässä, vaan ihan samalla viivalla ollaan, mun pitää vaan panostaa siihen kielten opiskeluun. Oon siis aina katsonut Hannaa "ylöspäin". :-)
Hauska kommentti, jonka sain kuulla, oli "Älä huoli Jenni, pääset vielä ulkomaille". Iskä ei koskaan ymmärtänyt mun "Turkki-hulluutta", halusi suojella mua turkkilaisilta miehiltä; "tiedät kyllä miksi". :-D
Irene kertoi, että iskä näyttää mut henkimaailmassa aurinkona; musta lähtee auringonsäteitä. Tuon hehkua huoneeseen, johon astun. Mun pitää myös ymmärtää se, että kun mut koko ajan huomataan, pitää mun myös toimia hyvänä esimerkkinä muille.
Pitää mua myös erittäin herkkänä tyttönä, herkimpänä meidän "klaanista", ja lapset on mun vahvuuteni.
Iskä huokaisi tyytyväisenä, oli iloinen, että sai kertoa nämä asiat mulle.
Mummin kertomaa vielä... mulla on psyykkistä herkkyyttä, tuun aistimaan asioita ja tää kyky tulee kasvamaan mun elämän varrella. Tulee olemaan vahvuus mulle. Lisääntyy pikkuhiljaa koko ajan.
Pahoittelen, että teksti on vähän sekava, kirjoitin lähes siinä järjestyksessä, missä Irene mulle kaiken kertoikin.
Tää päivä on ollut mulle paras päivä aikoihin. Ei se elämä tosiaan lopu kuolemaan, ja mikä vois lohduttaa enemmän, kuin tieto siitä, että mä tapaan mun rakkaimmat vielä joskus. Kokeilkaa kaikki, jos uskotte näihin juttuihin edes vähän!
Ihanaa illanjatkoa kaikille!
